Kaupunginhallitus
Esityslista 20.04.2026/Asianro 101

Drottningstranden ranta-asemakaava; Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle
Drottningstrandin ranta-asemakaavasta jätetyn valituksen johdosta

Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Lainsäädäntö

Alueidenkäyttölain (132/1999, AKL) 4 a §:n (467/2019) mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja rajavalvonnan, väestönsuojelun sekä huoltovarmuuden edellyttämät kehittämistarpeet ja varmistettava, ettei niistä vastaavien tahojen toimintamahdollisuuksia heikennetä.

AKL 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

AKL 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

AKL 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maa-kuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

AKL 73 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Pykälän 3 momentin mukaan ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 §:ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asema- kaavaa.

Raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista annettua asetusta (RAME-asetus, VNa 903/2017) sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (AKL, 132/1999) mukaisessa alueidenkäytön suunnittelussa (asetuksen 1 §:n 2 momentti). Asetuksen 3 §:ssä säädetään ulkomelun ohjearvoista alueidenkäyttö suunniteltaessa. Pykälän 1 momentin mukaan ampuma- ja harjoitusalueiden raskaiden aseiden ampumatoiminnasta ja räjäytyksistä aiheutuva laskennallinen A-taajuuspainotettu ja impulssi-korjattu vuosikeskiäänitaso ei saa ylittää melulle altistuvalla alueella ulkomelun ohjearvoja. Ohjearvoinen vuosikeskiäänitaso on loma-asutuksen osalta LRden 55 dB.

RAME-asetuksen soveltamisesta on annettu Ympäristöhallinnon ohje 1/2018, Raskaiden aseiden ja räjäytysten melun arviointi.

Maakuntakaavan melualue

Maakuntakaavan melualueen rajausviiva ei merkitse rakennuskieltoa viivarajauksen alueen sisällä olevalle alueelle vaan on merkitykseltään informatiivinen. Merkintä edellyttää selvityksiä, miten alueelle voidaan sijoittaa toimintoja ottaen huomioon mahdollinen ampumamelu. Tämä käy ilmi maakuntakaavamääräyksestä, jonka mukaan ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristömelulle asetetut säädökset. Suunniteltaessa alueelle uusia melulle mahdollisesti herkkiä toimintoja on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.” Ranta-asemakaavan yhteydessä laadituilla tarkemmilla meluselvityksillä on selvitetty melutasoja, jotta melulle asetetut säädökset voidaan ottaa kaavamääräyksen vaatimalla tavalla huomioon. Puolustusvoimilta saatu lausunto on pyydetty ja saatu.

Maakuntakaavan selostuksen s. 207 mukaan ”Ominaisuusmerkinnöillä osoitetaan puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat melualueet sekä suojavyöhykkeet. Melualueilla (me-p) tarkoitetaan vyöhykkeitä, joiden sisällä melutaso voi ylittää Valtioneuvoston asetuksissa määritellyt ohjearvot. Valtioneuvosto on antanut päätökset ampumaratojen (53/1997) sekä raskaiden aseiden ja räjäytysten (903/2017) melutasojen ohjearvoista. Näiden asetusten perusteella maakuntakaavassa osoitetaan ampuma- ja harjoitusalueiden raskaiden aseiden ampumatoiminnasta ja räjäytyksistä aiheutuva melualue A-taajuuspainotettuna ja impulssikorjattuna vuosikeskiäänitasona (55 dB LRden) ja ampumaratojen melu esitetään A-taajuuspainotettuna enimmäistasona (65 dB LAImax).” Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota siihen, että me-p ominaisuusmerkinnällä olevilla alueella melu voi ylittää ohjearvot. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niin välttämättä tapahdu.

Impulssikorjattu vuosikeskiäänitaso 55 dB tarkoittaa melutasoa, jota on oikaistu sen mukaan, kuinka häiritseväksi ihminen kokee äkilliset, iskumaiset äänet (kuten laukaukset tai kolahdukset) pitkällä aikavälillä. Äkilliset impulssimaiset äänet ovat häiritsevämpiä kuin tasainen humina, siksi laskennalliseen tasoon lisätään impulssikorjaustermi, jonka suuruus vaihtelee riippuen melun lähteestä. Koska kyseessä on vuosikeskiäänitaso, melutaso voi toki olla yksittäisinä hetkinä huomattavasti korkeampi kuin 55 dB, ja silti vuosikeskiäänitaso ei ylity ja rakentaminen on näin ollen mahdollista.

Edelleen maakuntakaavan selostuksen s. 207 mukaan ”Puolustusvoimien melualueen ominaisuusmerkintään ei liity rakentamisrajoitusta eikä se sen vuoksi sinänsä estä yksittäisten rakennusten sijoittamista alueelle. Merkinnällä osoitetaan tarve ottaa meluhaitta huomioon, kun kunta tekee rakentamista koskevaa lupaharkintaa. Rakennusluvan myöntämisen edellytykset arvioi aina kunta.” Kaupunginhallitus kiinnittääkin huomiota siihen, että kaavaselostuksen mukaan ominaisuusmerkintään ei liity rakentamisrajoitusta eikä se sen vuoksi sinänsä estä yksittäisten rakennusten sijoittamista alueelle, ja että merkinnällä osoitetaan tarve ottaa meluhaitta huomioon, kun kunta tekee rakentamista koskevaa lupaharkintaa. Jos nyt käsillä olevassa tilanteessa olisi haettu suoraan rakentamislupaa, melu olisi tullut arvioida lupaharkinnan yhteydessä. Nyt kun on laadittu ranta-asemakaavaa, on AKL 4a ja 9 §:ien mukaan tullut arvioida merkittävät vaikutukset. Maakuntakaavan ominaisuusmerkintä ei estä rakentamista, kunhan melu on otettu asianmukaisesti huomioon.

Todettakoon, että ranta-asemakaava on oikeusvaikutteisen ranta-yleiskaavan mukainen ja se sisältää 2 uutta rakennuspaikkaa.

Tehdyt meluselvitykset ja johtopäätökset

Maakuntakaavan me-p ominaisuusmerkinnällä osoitettu alue (musta mutkitteleva viiva) on otettu Akukonin meluselvityksen (puolustusvoimien tilaama ja ranta-asemakaavan valmisteluaineistossa mukana) liitekartasta C1, koska se on kooltaan ja muodoltaan täysin vastaava kuin maakuntakaavaan merkitty alue me-p. Kaavaselostuksen s. 32, kuva 18, osoittaa kuitenkin, että Akukonin selvityksen mukaan melu on alle 55 db niillä alueilla, joille ranta-asemakaavassa on loma-asumisen rakennuspaikat kaavoitettu. Drottningstrandin ranta-asemakaavan RA rakennuspaikat ovat selvästi melualueen 55 dB ulkopuolella sijoittuen alueille 45 – 55 dB. Osittain jopa alle 45 dB melumallinnuksen rajan. Tämän mukaan rakennuspaikat sijoittuvat alueille, jossa mallinnettu ampumamelutaso ei ylitä säädettyjä raja-arvoja, ja rakennuspaikat ovat sen mukaisesti loma-asuntojen rakentamiseen soveliaita. 

Kaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot. ELY-keskus kritisoi ampumamelumääräystä ja katsoi, että ”kaavassa pitää varmistaa riittävillä selvityksillä, että kaavan ja sen määräysten mukainen rakentaminen on mahdollista, eikä sitä voida jättää selvitettäväksi rakennusluvan yhteydessä.” Mallinnuksen laatijaksi valikoitui Ramboll Oy. Mallinnusta varten lähtötiedot pyydettiin ja saatiin Puolustusvoimien edustajalta alkuvuodesta 2023. Mallinnus valmistui syyskuun 2023 lopulla. Ramboll-mallinnusraportti on kaavan oheisaineistona 2.H: ”Ramboll Oy, Hanko-Syndalen-Tvärminne, ampumaharjoitusalueen, 29.9.2023.”

Ramboll 2023 selvitys perustui valtioneuvoston asetukseen raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista (RAME-asetus) annettuihin ohjearvoihin ja toimenpideraja-arvoihin. Lisäksi selvitys perustui ympäristöministeriön ohjeeseen Raskaiden aseiden ja räjäytysten melun arviointi (1/2018), joka on annettu RAME-asetuksen soveltamisen helpottamiseksi. Ympäristöministeriön ohje täydentää aikaisempaa Puolustusvoimien antamaa ohjetta Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi (2005). Tärkeimpänä täydennyksenä Puolustusvoimien suositusarvo-ohjeeseen Ympäristöministeriön ohje sisältää yksityiskohtaisen menettelyn melun mallilaskentaan. Lähtökohtana on, että mallinnus on ensisijainen ja yksinäänkin riittävä raskaiden aseiden ja räjäytysten melun arviointi- ja selvitysmenetelmä. Melulaskennassa käytettiin 3D–maastomallin huomioivaa SoundPLAN 9.0 -laskentaohjelmaa ja sen sisältämää yleistä teollisuusmelun laskentamallia (GPM, 2019). 3D-laskentamalli ottaa huomioon etäisyysvaimenemisen, ilman äänenabsorption, maastonmuodot, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Lähtötiedot meluselvitykseen on saatu puolustusvoimilta, josta yhteyshenkilönä on toiminut Asko Parri. Tuliasemien sijoittelu harjoitusalueella on tehty aikaisemman meluselvityksen perusteella (Akukon, 23.11.2018) sekä Puolustusvoimilta saadun 2022 vuoden johtosääntökartan ja aseiden seurantatietojen perusteella. Melumallinnukseen saatiin aseiden ja räjäytysten lähtötiedoksi vuosina 2005–2021 mitattuja (Akukon) raskaiden aseiden melupäästöjä taajuuskaistoittain ja eri suuntiin. Lisäksi Puolustusvoimilta saatiin vuoden 2022 seurantatiedot harjoitusalueen laukausmääristä, johon oli eritelty kaikkien aselajien vuorokausijakaumat ja viikonloppujakaumat. Rambollin raportin mukaan sovellettava 55 dB ohjearvo alittuu loma-asuntojen rakennuspaikkojen alueella, kiinteistön 78– 401–3–27 eteläosassa. Pieneltä osin tontin luoteiskulma on melualueella, mikä on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi.

Vuoden 2023 lisäksi Ramboll on tehnyt ampumamelumallinnuksen vuonna 2025. Näitä uusimpia tietoja on koottu tarkastelussa 21.03.2025, joka on saatettu kaupunginhallituksen 07.04.2025 kokoukseen. Ramboll Oy:n ampumamelumallinnuksessa 2025 lähtötietoina oli yhdistelmä vuoden 2018 (Akukon) ja 2023 (Ramboll) tiedoista. Mallinnuksessa on mukana kaikki aselajit. Lähtötiedot on koottu vuoden 2018 ja 2023 mallinnusten sarakkeiden/rivien tiedoista siten, että jokaisella rivillä on sarakkeiden suurin lukuarvo. Eli lähtötiedot muodostavat perustellusti melumallinnuksen käytössä olevat laukausten ja räjäytysten maksimiarvot. Drottningstrandin RA rakennuspaikat sijoittuvat tässäkin mallinnuksessa kokonaan 55 dB melukäyrän alapuolelle. Tämä osoittaa, että vaikka jokaiselta toteutuneelta vuodelta valitaan kustakin aselajista suurin lukuarvo, alittuu Drottningstrandin RA rakennuspaikkojen kohdalla 55 dB melutaso. Tarkastelusta 21.03.2025 käy myös ilmi, että kuvan C-2 mukaan Drottningstrandin RA korttelialueilla melutaso on välillä 52 – 54 dB. Kaikki RA rakennusten paikat ovat alle 55 dB melualueella ja suurelta osin myös alle 52 dB alueella. Rakennusten sijoittelu täyttää hyvin melun osalta asetetut rajoitukset ja ohjeet ja antaa mahdollisuuden myös kovempiin melutasoihin ja harjoittelutoiminnan lisääntymiseen, kuten puolustusvoimien valituksessa on esitetty. Drottningstrandin RA korttelialue/rakennuspaikat sijoittuvat moniin muihin kohteisiin verrattuna kuitenkin erityisen hyvin korkean, kallioisen mäkiharjanteen eteläpuoleiseen katveeseen. Vaikka puolustusvoimat ylittäisivät paljonkin nykyisen ympäristöluvan sallimat ammuntamäärät (eli ammuntojen aiheuttaman vuosimelutason) melutaso Drottningstrandin RA alueille ei helposti nouse yli 55 dB tason.

AKL 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Edellä mainitut meluselvitykset ovat laadittu lain edellyttämällä tarkkuudella käyttäen ulkopuolisia ammattilaisia. Kaavan merkittävät vaikutukset sekä 4a §:n tarkoittamalla tavalla puolustusvoimien toimintaan, että loma-asutuksen järjestämiseksi melun kannalta hyväksyttävällä tavalla on arvioitu.

AKL 4a §:n tulkinta

HE:n 4a §:n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan ”maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusta ohjaavat kaavalajikohtaiset sisältövaatimukset (28, 39 ja 54 §) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (22–24 §). Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja rajavalvonnan, väestönsuojelun sekä huoltovarmuuden kehittämistarpeiden turvaamisesta ja niiden toimintamahdollisuuksien varmistamisesta kaavoituksessa. Pykälä tulisi ottaa huomioon kaikessa kaavoituksessa. Puolustusvoimien turvattavat kehittämistarpeet voisivat liittyä aluevalvonnan, varuskuntien, harjoitusalueiden, varikoiden tai muiden Puolustusvoimien toimintojen järjestämiseen. Rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden turvattavat kehittämistarpeet voisivat liittyä rajaturvallisuustehtävien hoitamiseen esimerkiksi alueilla, joilla on rajavalvontatekniikkaa. Väestönsuojelun osalta olisi turvattava esimerkiksi johtokeskusten, väestönsuojien ja muiden väestönsuojelun toimintojen kehittämistarpeet. Huoltovarmuuden kehittämistarpeet alueidenkäytössä voisivat liittyä esimerkiksi energiantuotantoverkkojen ja viestintäverkkojen kehittämiseen tai elintarvikehuollon kannalta merkittäviin toimintoihin sekä terveydenhuollon toimivuuden kannalta merkittäviin toimintoihin kuten sairaaloihin. Alueidenkäytön suunnittelussa olisi varmistettava, ettei maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja rajavalvonnan, väestönsuojelun tai huoltovarmuuden toimintamahdollisuuksia heikennetä. Pykälän tarkoituksena olisi korostaa tarvetta ennakollisesti ottaa huomioon kaavoituksessa kansallisen turvallisuuden turvaamiseen tarvittavien alueiden kehittämismahdollisuudet sekä estää muulla alueidenkäytöllä edellä mainittujen toimintamahdollisuuksien heikentäminen. Alueidenkäytön suunnittelussa olisi kaavoitusviranomaisen selvitettävä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti yhteistyössä asianomaisten erityisviranomaisten kanssa laadittavan kaavan merkittävät vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen.”

Nyt arvioitavana olevassa tilanteessa maakuntakaavan merkinnöillä ja määräyksillä on alueidenkäyttölain 4a §:n mukaisesti otettu huomioon ja turvattu kehittämistarpeet ja nyt ranta-asemakaavalla olisi varmistettava, ettei toimintamahdollisuuksia heikennetä. 4a §:n johtava ajatus on siis ennakolta turvata alueuidenkäytön suunnittelujärjestelmän keinoilla mm. maanpuolustuksen tarpeet. Kun ne ovat asianmukaisella kaavatasolla turvattu ja huomioitu, muulla maankäytöllä niitä ei saisi heikentää.

Uusimmassa vuoden 2025 melumallinnuksessa (Ramboll) on tarkasteltu ilmoitettuja lukuja suurempia ammuntamääriä. On siis tehty tarkastelu, joka perustuu puolustusvoimilta saatuja tietoja kovempaan ammuntameluun. Tämä herkkyystarkastelu on tehty juurikin alueidenkäyttölain 4a §:n tarkoittamalla tavalla, eli ettei puolustusvoimien toimintamahdollisuuksia heikennettäisi.

HE:n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa olisi kaavoitusviranomaisen selvitettävä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti yhteistyössä asianomaisten erityisviranomaisten kanssa laadittavan kaavan merkittävät vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen. Tämä tarkoittaa normaalia alueidenkäyttölain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaista velvollisuutta selvittää kaavan merkittävät vaikutukset ottaen huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Ranta-asemakaava on tavanomainen ja suppea-alainen ja melun osalta on tehty riittävät selvitykset ottaen huomioon ranta-asemakaavoitusta (ja asemakaavoitusta) koskevat sisältövaatimukset sekä maakuntakaavan ohjausvaikutus. Alueidenkäyttölain 4a § ei tätä 9 §:n perusvelvoitetta laajenna, vaan tuo siihen vain yhden uuden ulottuvuuden ja selvitettävän asian.

Puolustusvoimien ampumatoimintaa rajoittaa myös voimassa oleva ympäristölupa. Toiminnan tulee pysyä voimassa olevan ympäristöluvan raameissa. Ranta-asemakaavaa laadittaessa on lähdettävä nykyisen, voimassa olevan ympäristöluvan melurajoista, koska muuta tietoa ei ole. Puolustusvoimat on valituksessaan maininnut, että ympäristölupaa on mahdollista muuttaa. Ympäristöluvan muuttaminen kuitenkin vaatii oman haku- ja käsittelyprosessinsa; siihen vaikuttaa ympäröivä maankäyttö ja rakennuskanta ja siihen liittyy valitusmahdollisuus. Tällä seikalla, johon puolustusvoimat on vedonnut, ei ole merkitystä tätä kaavavalitusasiaa ratkaistaessa.

Nyt kun pohditaan Drottningstrandin kaavoitusta, korostuu 4a §:ssä mainittu velvollisuus ottaa huomioon se, ettei puolustusvoimien edellytyksiä heikennetä siten, kun ne ovat mm. maakuntakaavassa haluttu turvata. Kun ranta-asemakaavalla ei edes suunnitella puolustusvoimien alueita, on selvää, ettei nyt ole mahdollista laajentaa sitä, mitä on maakuntakaavassa todettu.

Kaavapäätöksen arviointi

Valituksenalaista kaavapäätöstä tulee arvioida maankäyttö- ja rakennuslain/alueidenkäyttölain mukaisin kriteerein. Kaavapäätöksessä ei tule arvioida puolustusvoimista annetun lain sisältöä tai valtiollisia sopimuksia puolustukseen liittyen, vaan riittävää on se, että puolustusvoimia kuullaan erikseen kaavaprosessissa ja merkittävät vaikutukset arvioidaan AKL 9 §:n mukaisesti. Sen osalta, kun puolustusvoimat viittaa uusiin lakimääräisiin tehtäviin 18.6.2025 lukien, niitä ei tule huomioida senkään vuoksi, koska valituksenalainen kaavapäätös oli tehty ko. ajankohtaa aiemmin.

Kaiken edellä todetun lisäksi ranta-asemakaavassa on kohdassa ”muita määräyksiä” annettu asianmukaisia määräyksiä, joilla meluselvitysten lisäksi otetaan huomioon ja minimoidaan ampumamelun kulkeutuminen loma-asuntoihin ja niiden pihapiiriin. Nämä kaavamääräykset myös turvaavat puolustusvoimien toimintamahdollisuuksia, koska ilman erityisiä kaavamääräyksiäkin lomarakennuspaikoilla ei ylity 55 db meluraja. Kaavamääräysten vuoksi puolustusvoimien toimintamahdollisuuksia siis edelleen lisätään.

Lisäksi ranta-asemakaavan kaavamääräys siitä, että rakennusluvan yhteydessä tulee selvittää ajankohtainen tilanne ampumamelun suhteen, tuo melunhallintaan vielä yhden elementin lisää. Tämä kaavamääräys ampumamelun vaikutusten lieventämiseksi on laadittu siten kuin maakuntakaavan selostuksen s. 207 todetaan, eli ”merkinnällä me-p osoitetaan tarve ottaa meluhaitta huomioon, kun kunta tekee rakentamista koskevaa lupaharkintaa”.

AKL 73 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Pykälän 3 momentin mukaan ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Sen lisäksi, mitä kaavaselostuksessa ja kaavoittajan vastineista käy ilmi, ylimääräisessä viranomaisneuvottelussa 12.12.2023 todettiin, että kaikki ehdotusvaiheen lausunnoissa esiin nostetut viranomaiskommentit on otettu huomioon ja sen mukaisesti lopullista kaavakarttaa ja määräyksiä on tarpeen mukaan tarkistettu. Ottaen huomioon kaavaselostuksessa kuvatut laaditut selvitykset, esitetty vaikutusten tarkastelu ja vaikutusten arviointi sekä viranomaisneuvottelun 12.12.2023 mukaisesti tehdyt tarkistukset, ranta-asemakaava täyttää AKL:n sisältövaatimukset.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 15.5.2023 varsin vastaavasta tilanteesta, jossa oli kysymys alueidenkäyttölain 4a §:stä, ampumamelusta ja uudesta loma-asumisesta. Ko. tapauksessa ranta-asemakaavassa ei oltu annettu meluhaittojen estämistä tai rajoittamista koskevia määräyksiä eikä oltu tehty riittäviä selvityksiä. Tapauksessa uusi vapaa-ajanasutus olisi sijoittunut alueelta vuonna 2017 laaditun meluselvityksen mukaan melualueelle 2, jossa meluarvo ylittää 55 dB LAeq. Edellä kuvatussa hallinto-oikeuden päätöksessä tilanne oli siis se, ettei vaikutuksia ollut lainkaan selvitetty ja siksi kaava kumottiin. Tapauksesta käy ilmi se, että hallinto-oikeus pitää raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista annetun valtioneuvoston asetusta sellaisena selvityksenä, joka osoittaa terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta hyväksyttävät suurimmat melutasot. Nyt kun Drottningstrandin tapauksessa nämä ko. asetuksen melutasot eivät selvitysten mukaan ylity, on meluolosuhteita pidettävä asetuksen suhteen asianmukaisena ja näin ollen ne täyttävät kaavan sisältövaatimukset (alueidenkäyttölaki 54 §). Drottningstrandin tapauksessa on myös pidettävä selvänä, että ranta-asemakaava perustuu alueidenkäyttölain 9 §:n edellyttämällä tavalla riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin, koska niitä on tehty jo kolme kappaletta. Tapauksessa hallinto-oikeus katsoo, että 4a §:ää tulee arvioida nimenomaan siten, ettei toimintamahdollisuudet heikenny.

Kaavan valmistelussa on puolustusvoimien harjoitusalueen melua selvitetty kaavaselostuksen mukaan seuraavin asiakirjoin:

1. Vanhemmat selvitykset ja kaavahanketta varten laaditut selvitykset:

D. AMPUMAMELUSELVITYS Syndalenin ampuma- ja harjoitusalue. Ympäristömeluselvitys, päivitys 2018. TL Akustiikka, Akukon Oy 23.11.2018. 

2. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana ja jälkeen laaditut selvitykset ja tarkastelut sekä muut lähdeaineistot ja tulosteet:

H.  UUSI AMPUMAMELUMALLINNUS: ”Ramboll Oy, Hanko-Syndalen-Tvärminne, ampumaharjoitusalueen, melumallinnus, meluselvitys, 1510078133, 29.9.2023.” 

I.  Mallinnuksen (aineistokohta H.) pohjalta tehdyt tarkemmat melumallinnukset.

3. Kaavakonsultti on toimittanut lisäselvitystä meluvaikutuksista kaupunginhallituksen 07.04.2025 § 96 kokoukseen:

Drottningstrandin ranta-asemakaava, Syndalenin ammuntamäärät, ampumamelumallinnukset, Tarkastelu 21.03.2025.

Ramboll 2025, 16.1.2025 (kuva 1).

Lopuksi

Hyväksymispäätöksen mukainen ranta-asemakaava on maakuntakaavan sekä ranta-asemakaavan sisältövaatimusten mukainen ja perustuu riittäviin selvityksiin ranta-asemakaavan ohjaustarve huomioiden. Kaavassa osoitetut RA-alueet eivät laadittujen selvitysten mukaan sijaitse voimassa olevan maakuntakaavan yli 55 db melualueella. Selvityksiin on saatu tiedot puolustusvoimilta ja selvitykset ottavat asianmukaisella tavalla huomioon myös puolustusvoimien kehitystarpeet ja toiminnan turvaamisen. Valituksenalainen päätös on lain ja voimassa olevan maakuntakaavan mukainen eikä sitä ole näin ollen kumottava. Valitus tulee kokonaisuudessaan hylätä.